Bioteknologian kurssin mikrobilaborointi

 

Syksyn 2010 biologian 5. kurssilaiset tutkivat koulun mikrobeja kasvattamalla niitä petrimaljoilla. Seuraavassa raportti, mitä tehtiin ja saatiin selville.  Tutkimuksesta kirjoittivat Mirelle Andesson ja Anette Johansson.

 

Koulun erilaisten pintojen sekamikrobiviljelmät & niiden kasvua estävät tekijät 

Tutkimusongelma:

 Tutkimuksen kohteena ovat mikrobit, joita ovat kaikki mikroskooppisen pienet eliöt. Mikrobeihin kuuluu eliöitä neljästä eri kunnasta; arkit ja bakteerit, alkueläimet, mikroskooppiset levät, hiiva – ja homesienet ovat kaikki mikrobeja. Kokonsa vuoksi myös virukset luokitellaan mikrobeihin.

             Mikrobeja esiintyy kaikenlaisissa ympäristöissä esim. arkkeja löytyy syvänmeren pohjasta +300 C :n vedestä ja suolajärvistä. Mikrobien nopean lisääntymisen ja geneettisen muuntelukyvyn ansiosta mikrobit ovat loistavia sopeutumaan erilaisiin elinympäristöihin. Monien kasvien ja jopa ihmisten evoluutio on yhteydessä mikrobien evoluutioon – eikä ilman mikrobeja maapallolla voisi olla elämää.

              Tutkimuksemme tarkoituksena oli saada mahdollisimman suuria, erilaisia sekamikrobimassoja, pääosin bakteereja kasvamaan maljoille. Näytteitä otettiin erilaisilta pinnoilta, joilla kokeisiin osallistujat olettivat olevan eniten bakteereja populaation kasvatukseen.

             Opettaja on suorittanut aiemmin samanlaisia kokeita ja kertoi, että muiden ryhmien kanssa on saatu aikaiseksi näyttävämpiä tuloksia, eli käytännössä suurempia määriä erilaisia kasvustoja.

Menetelmät:

Kokeet suoritettiin Vuosaaren lukion biologianluokassa 20.10.2010. (tulokset kirjattu 28.10.2010)

             Viljelmien kasvatusalustana käytettiin petrimaljoja (agar-malja), jotka steriloitiin denaturoidulla alkoholilla, ja joihin siveltiin veden, agarin, lihaliemen ja suolan seos. Maljat jaettiin neljään osaan, joihin kuhunkin lisättiin vanupuikoilla neljää näytettä eri pinnoilta esim. vessanpöntöstä, sadevedestä ja Juhon hampaasta. Tämän jälkeen maljat suljettiin, lukuun ottamatta yhtä joka sai vapaasti kiertää luokassa(ei steriili malja) ja laitettiin lämpimän patterin päälle odottamaan.

             Toisiin agar-maljoihin lisättiin seosta, joka sisälsi: vettä, multaa(kukkaruukusta) ja kompostiherätettä. Maljoihin laitettiin myös lappuja, joiden päälle lisättiin näytteitä jälleen esim. suolaa, pesuainetta ja sylkeä. Maljat suljettiin ja asetettiin patterin päälle niin kuin muutkin maljat. 

Tulokset ja tulosten tarkastelu:

 

Moniin maljoihin ei näin silmävaraisesti katsoen ollut kasvanut mitään, mutta muutamissa maljoissa kasvu oli melko runsasta, tosin aika yksipuolista. Yleisin syntynyt tulos oli homemaisia valkoisia pyöreitä täpliä ja home pesäkkeitä (karvapalloja), joiden keskikohdan väri saattoi vaihdella. Myös erivärisiä suhteellisen pieniä täpliä syntyi (saattaisi olla hiivoja), sekä ruskeaa mönjämäistä bakteerimassan tapaista kasvustoa.

             Monipuolisten kasvustojen vähäisyys ihmetyttää, koska näytteet olivat kuitenkin hyvin erilaisilta pinnoilta ja eripaikoista.

            Eräissä maljoissa kasvusto oli ollut erinäköistä aikaisemmin ja pikkuhiljaa muuttunut homeen näköisiksi pyöreiksi valkoisiksi palloiksi. Mahdollisesti maljoille on voinut kasvaa ensin bakteeripopulaatio, joka on kuollut käytettyään kaiken ravinnon, ja sen jälkeen hometta on alkanut kasvaa kuolleen bakteerimassan päälle. Tai maljoihin on alkanut kasvaa sekä hometta että bakteereja ja niiden välillä mahdollisesti ollut kilpailua ravinnosta ja elinympäristöstä ja voittaja on vienyt toiselta elinmahdollisuudet ja alkanut lisääntyä.

                Tulosten vähäisyys voi johtua myös mm. liian niukasta ravinnosta, joka ei ole riittänyt ylläpitämään bakteerien elämää. Tai ehkä ravinto ei ollut sopivaa tietyille bakteerilajeille, mistä johtuen bakteereja ei ole syntynyt lisää, eikä alkuperäiset ole selvinneet. Koska bakteeripopulaation kasvuun vaikuttaa muun muassa ympäristön lämpötila, happamuus, happipitoisuus ja vesipitoisuus on hyvin mahdollista, että elatusalusta ei tarjonnut tarpeeksi resursseja bakteereille, mutta sen sijaan homeille alusta toimi paremmin. Uskomme, että bakteerien kasvatukseen olisi vaadittu korkeampi lämpötila (n. 30-35 C) ja lyhyempi kasvatusaika (n. 3-5 d), esimerkiksi oikea lämpökaappi. Sen sijaan hiivat ja homeet menestyvät alhaisemmassa lämpötilassa ja pidemmällä kasvatusajalla. Kuitenkin on mahdollista, ettei pelkästään elatusalustan laatu vaikuttanut kasvutulokseen, vaan myös maljan säilytysaika, eli oliko malja ehtinyt esim. kuivua.

Kasvatusmaljoja mikrobeineen

 Posted by at 11:04
Edit translation
Machine translation (Google):
Loading...
Copy to editor
or Cancel