Vuosaaren lukion opiskelijat yritysten logistiikkaa tutkimassa

 

Vuosaaren lukio on Suomen ainoa lukio, jonka kurssitarjontaan kuuluu logistiikka. Logistiikalla tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on saada oikeat tavarat tai palvelut mahdollisimman edullisesti oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan oikeanlaatuisina. Hyvin toimivaan logistiikkaan ei kiinnitetä juuri huomiota, koska kaikki ovat tyytyväisiä. Logistiikan pettäessä syntyy kuitenkin
monenlaista napinaa ja taloudellista vahinkoa.

Näitä asioita opiskellaan logistiikan kursseilla. Logistiikan opintoihin on vuosittain osallistunut 50-60 opiskelijaa. Kevään 2011 viimeisen jakson yhteydessä vietiin läpi ensimmäinen logistiikan kurssi numero 5, jonka aiheena on logistiikka yhteiskunnassa, erityisesti erilaisten yritysten tai järjestöjen toiminnassa. Työtapana kurssilla oli parityönä tehtävä logistinen tutkimus jostain
opiskelijoiden valitsemasta yrityksestä tai järjestöstä. Tälle uraa uurtavalle kurssille uskaltautui kahdeksan opiskelijaa, joiden töistä kolmea esitellään tässä yhteydessä.

 

VUOSAAREN SATAMA

Patrik Onza ja Aleksi Tapola valitsivat rohkeasti tutkimuskohteekseen Vuosaaren sataman. Tietojen keruu perustui pääosin Helsingin Sataman monipuolisten nettisivujen (www.portofhelsinki.fi) tutkimiseen ja omiin havaintoihin sataman läheisyydessä.

Satama aloitti toimintansa syksyllä 2008, missä yhteydessä kantakaupungin alueella hajallaan olevia satamatoimintoja keskitettiin Vuosaaren modernille satama-alueelle. Siirto on logistisesti järkevä, kun miettii tavaraliikenteen ja raskaiden ajoneuvojen liikkumista Helsingin vilkkailla kaduilla. Nykyaikainen satama vaatii hyvät liikenneyhteydet ja tilaa, ja sen toiminta perustuu konttien käyttöön ja niiden liikutteluun erilaisilla tavoilla. Patrik ja Aleksi selvittelivät työssään, miten tavarakontit tulevat satamaan (tulologistiikka), miten niitä liikutellaan sataman alueella (sisäinen logistiikka) ja miten kontit jatkavat matkaansa satamasta sen jälkeen (lähtölogistiikka). Sataman sisäistä logistiikkaa pyörittävät ns. satamaoperaattorit (esim. Steveco, Finnsteve). Monet yritykset, kuten Pauligin kahvipaahtimo hyödyntävät sataman palveluita.

Konttien lastausta Vuosaaren satamassa. (kuva: Hgin satama / Heikki Nissinen)

 

TALVIVAARAN KAIVOS

Aleksi Pakarinen ja Tommi Savolainen eivät tyytyneet aivan naapuriin aihetta valitessaan. Se oli kuitenkin yhtä  kunnianhimoinen kuin edellä esitelty, nimittäin Talvivaaran kaivos Sotkamossa. Tähänkin työhön tieto poimittiin yhtiön nettisivuilta (http://www.talvivaara.com).

Talvivaaran kaivos on yksi Euroopan merkittävimpiä nikkelikaivoksia, mutta tuottaa myös sinkkiä, kuparia ja kobolttia. Logistiikan kannalta olennaista on, miten malmi otetaan maan uumenista, käsitellään kaivosalueella sekä mihin ja miten se kuljetetaan jalostettavaksi. Talvivaara on logistisesti edullinen avolouhos, josta vuosittain tullaan ottamaan jopa 60 miljoonaa tonnia kiviainesta. Siitä poistetaan ns. sivukivi ja malmi rikastetaan ns. biokasaliuotustekniikalla bakteerien avulla. Näin jalostukseen kuljetettavaksi tarkoitetun aineksen tonnimäärä saadaan putoamaan muutamaan prosenttiin. Kaivokselle on rakennettu rautatie, jonka kautta nikkelimalmi viedään Harjavallan tehtaille Lounais-Suomeen. Matkaa on n. 500 km. Valmiit nikkeliharkot viedään jatkojalostukseen kotimaassa (rautateillä) ja ulkomaille (laivoilla). Kuljetus tapahtuu konteissa, joita vuosittain tarvitaan lähes 1600. Kukin kontti painaa 22 tonnia.

Kaivoksen alueen sisäistä logistiikkaa (kuva: Talvivaara)

 

FINNKINO

Kolmas työ onkin edellisistä poikkeava. Petrus Blomberg ja Ragnar Susi valitsivat Finnkinon elokuvateatterin Tennispalatsissa Helsingin keskustassa. Tiedot koottiin internetin kautta (www.finnkino.fi) sekä kenttätutkimuksella eli käymällä elokuvissa ja tekemällä havaintoja sen yhteydessä.

Pojat perehtyivät teatterin sisäiseen ja ulkoiseen logistiikkaan alkaen lipun ostosta salista poistumiseen ja melkein kaikkeen sillä välillä. Huomiota kiinnitettiin siivoukseen, lippujen tarkastukseen, jonotukseen, leffaeväiden myyntiin, lippujen leimaamiseen, hätäpoistumiseen ja moneen muuhun. Havaintojen mukaan toiminta sujuu hienosti sellaisinakin iltoina, kun asiakkaita on paljon. Elokuvateatterin vahvuuksia ovat mm. runsaat vaihtoehdot aukioloajoissa ja tarjonnassa sekä lipun   ostossa. Asiakas voi valita elokuvan, varata ja valita paikkansa sekä maksaa netin kautta tai perinteisesti luukulta. Elokuvissa on helppoa ja vaivatonta käydä. Ongelmana voidaan nähdä jonojen muodostuminen tiettyinä aikoina. Voi käydä niinkin, että reittimerkit ohjaavat kävijän ulos teatterissa, vaikka tarkoitus oli vain piipahtaa vessassa.

Tennispalatsin elokuvateatteri Kampin kulmilla Helsingin keskustassa (kuva: Finnkino)

Kaikki pojat kommentoivat itsenäiseen tiedonhakuun perustuvaa työtä arvioinneissaan: ” Työtä oli kiinnostava tehdä. Kyllä tämä perustunneilla istumisen voittaa. Ongelmana ei ollut tiedon saanti vaan tiedon tulva. Kiirekin tuppasi tulemaan. Saimme valtavasti tietoa ja opimme tiedon hakua ja karsimista. Tämä oli onnistunut kurssi ja samanlaisia toivoisimme lisää.”

 Posted by at 09:52
Edit translation
Machine translation (Google):
Loading...
Copy to editor
or Cancel